torstai 6. kesäkuuta 2013

Mielenrauha?

Tulipa  muuten korkattua tuo aamulenkki myös vesisateessa. Ei haitannu, onkin ollu niin paljon ihania aurinkoisia aamuja. Ja ITIKOITA!!!!!! Ne menee kyllä vielä kastematojenkin ohi että kolina käy. Voi tietysti vaikuttaa sekin että mun yks lenkkipolku tosiaan menee tuolta mehtäpätkän läpi, mutta miks niitä pitää olla samassa paikassa aina MILJOONA!?!?!? Vien huomenaamuna niille kattilallisen kaurapuuroo ja meen singon kanssa puskaan kyttäämään ja FWUTUMMM! Ei tarvii minun kaulaa olla jyystämässä!! Reenasin taas siellä polunpäässä t-kävelyä ni sekin jäi jufenauta kesken kun tää ininäarmeija hyökkäs kimppuun . Vähän kyllä nauratti jälkeenpäin kun kuvittelin että ois oikeesti ollu kisatilanne ja kesken posettelujen rupeisin kiljumaan ja huitomaan ja kiroomaan kun lappalainen ja juoksisin pois sieltä lavalta. Ne PURI minua p*****e. On mua nyt ennenki itikat syöny mutta oonko tänä kesänä jotenkin erityisen mehevä kun ne on ottanu ne pienet hampaansakin käyttöön!? Tai sit oon niin sitkee...ja hapan, vai oliko se hapannaama kuten eilen eräs miespuolinen henkilö asian ilmaisi :D Aina ei voi olla hyvä päivä.
Sini vastaan itikat. Hävisin. Kostan.



















Tämä ei siis liittyny vielä otsikkoon millään tavalla :D

Olin viime viikolla joku päivä erään ihanan asiakkaani kanssa kuntoilemassa Kanavuoren luontopolulla ja alettiin juttelemaan kaikkee mahollista ihmissuhteista lapsiin, vauva-aikaan, äitiyteen jne. Rupesin siinä fundeeraamaan että ihmiset ehkä (minä ainakin) liikaa kiirehtii ja odottaa että aika menis eteenpäin ja lapsi kasvaa. Kyllä sitä itekin ootti, että millon se konttaa ja millon se lähtee kävelemään ja millon se sanoo sanoja ja sitä tätä ja tuota. Pitäis osata nauttia täysiä siitä sen hetkisestä ajasta kun se pieni pallero on oikeasti vauva <3 Meiän äitihän sai minut ja isosiskoni parin vuoden välein joskus vähän alle ja yli parikymppisenä ja sitten saimme vielä ihanan iltatähden 9 vuotta sitten...vai jokos se on 10? :D Sori Ansku.. Ymmärrän nyt täysin kun äippä sanoi sillon Anskun ollessa vauva että "on ihan erilaista tulla äidiksi parikymppisenä kuin nelikymppisenä, ei ole kiire mihinkään." Voi meiän äiti on niin ihana <3 Yritin kyllä itekin olla hötkyilemättä ja onnistuinkin ekan vuoden mielestäni hyvin. Mutta sitten pistinkin firman pystyyn :D Sitä en kadu. Mutta seuraavalla kerralla, jos luoja suo niin tietää ainakin mihin erilailla keskittyy. Mielenrauhaan. Ja kiireettömään elämään. Eihän se todellakaan ole aina mahdollista jos on monta mukulaa ja kaikennäköstä arjen kiirettä, mutta pitäis ainakin jokaisen mielestäni tähän pyrkiä. Ja vaikka ei olis fyysisesti rauha maassa, niin jos on henkisesti hyvä olla eikä hötkyä niin sehän on jo paljon se. Onneks minä en hötkyä! Sen tietää esim. siitä että oon tosi hyvä kävelemään päin seiniä. Myös kotona :D Jotenki meen niin kovasti..
Äitin pieni hanikanihöpsyläntöpsylä <3
Unohin muuten viimeks mainita että kun oltiin Heidin kanssa siellä treenaamassa, niin minä sain kokeiltavaksi JA nähtäväksi meikäläisen KISABIKSUT!! Aaaa kun se oli niin jännittävää! Ja voi että niistä tulee kauniit! Heidi taas osaa..Heidi ehotti tota väriä mulle ja ite en ois osannu ajatella pienessä kiireellisessä mielessänikään tommosta :) Ei niissä ollu vielä mitään kiviä tai muuta ja tyyliin nuppineuloilla kiinni että pysyivät kasassa, mutta käsityksen sai ja uskon että näyttävät niiin hyviltä :) Vielä kun lyyään kivet kylykeen ni AVOT!! Heidi on  kyllä tällä hetkellä mulle se jumalasta seuraava :D Koko ajan hehkutan, mutta tätä tää nyt nykyään on tää tänhetkinen meikäläisen elämä. Kiitos taas Heidille tähän asti kaikesta <3

Ja nyt tulee jymyuutinen!! Olen raskaana. No ei vaa :D Oon suunnitellu sen verran kisojen jälkeistä elämää että haluaisin päästä laivalle syömään ja vähän juomaanki ja Tallinnaan shoppailemaan. Ja oon kuunnellu radiosta Suomipopin aamulyspsy-ohjelmaa varmaan niin kauan kun sitä on tehty. Niin tänä aamuna kuulin sitten kun ne mainosti suomipopin aamulypsyristeilyä, joka järjestetään syyskuun lopussa!!!! HERRANJUMAKKA sentään, tämähän tupsahti kuin ois Sinille suorastaan tarkotettu!! Ei muutakun matkaa varaamaan, sinne on pakko päästä! Teininähän olin ihan varma että meen Jaajon kanssa naimisiin, sillä vaan on niin hyvät jutut :D


Kattokaa kun yritin olla oikein viehkeä :D
 Nyt mukelo päiväkottiin ja sorvin ääreen :)

Kiitos ruoasta ja näkemiin! Varokaa itikoita.

<3: Sini

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti