Muutto ja häitä

Jou! Ompas ollu viikko..huhheijaa. Ensteks tähän kaikki pienet sähläykset niin niistä voi jo päätellä että vähän sais meno hidastua. Ihan perus tietysti että toissa iltana iltapalaa väsätessä lojahti kananmuna käsistä tohon keittiön lattialle ja seuraavana aamuna tippu raejuusto purkki samaan kohtaan. Mite mulla on niin vikkelät käet ja hidas pää.
Vilja vaan tokas kun pääs ehkä pari rumaa sanaa että "äiti nyt et saa kyllä joululahjoja!" :D No voi olla... Se ei kyllä ite kiroile onneks, yritän kyllä sitä välttää lapsen kuullen mutta joskus se vaan pärähtää. :/
No sitten eilen, lähin iltapäivällä hierojalle ja vein Viljan mummille kun ke-illat on hänen kanssaan niin pääsee tanssiin. Äiti luonnollisesti illat töissä..Sitten huikkasin ovelta että "nähään sitten kasin jälkeen kun tuun hakemaan". Salilla muistuttelin Juhaa että muista hakee lapsi hoidosta kun minä olin lupautunut töitten jälkeen Escapeen fitness cover girl-kisan tuomaristoon ja pääsin vasta yöllä sieltä pois. Loirin Johanna pyysi tuohon tuomari hommaan. (pyysi muuten kuusi kertaa tuohon kisaanki, mutta ei oo miun tyyppinen homma :D ) No Juha sitten soittaa kasin maissa päiväkodin pihasta että missäs se lapsi on hoidossa? Jossain kohti vähän tuo tiedonkulku pätki..Tai väärät ohjeet. Tai jotaki. Hävetti. Ei tämmösessä asiassa pitäs sähläillä. Tulin puol kolmen aikaan yöllä kotiin ja heräsin jo tietysti puol 8.

Tässä kuvia eilisillalta.

Piritta Saloon Glowsta edustamassa tuomaristossa, he tekivät kampaukset tytöille. Kauhee ku tuo Pirittaki on ruma.. :D

Tässä upea voittaja kolmikko, Emmi, Laura ja Virpi :)

Eipä ollut muuten yhtään kisaajaa Jkl:stä. Entinen valmentajani Edelmanin Heidi oli myös tuomarina. Kiva oli nähä Heidiä pitkästä aikaa.

No sitten semmonen homma, että Henri sano ku aloteltiin dieettiä että otetaan kehonkoostumusmittausta 2-3 vkon välein. Ajattelin että aika lyhyt aika aina ei siinä mitään kerkiä tapahtumaan.. Nyt otettiin ti:na, edellisestä oli se 3 vkoo aikaa ja perskutarallaa rasvamassaa lähteny kolme kiloo. KOLME KILOO! Herra varjele sentään. Ja lihastaki mukamas vähän tullu :D Rasva % oli pienentyny neljällä. Aika siistiä, ottaen huomioon että tää dieetti on tullu iha ohimennen tässä muun elämän mukana ja kaiken kiireen ja hässäkän sivussa. Ei oo siis ollu vaikeeta yhtään. 

Viime vkonloppuna kun oli se muutto niin sillon ei tarvinnu unta kauan ootella ja sammuin illalla kun saunalyhty ja nukuin aamuun asti ku porsaan poikanen :D Mutta yks kauppareissu oli kova kun mentiin su-iltana muuton jälkeen cittariin ostaa jääkaappiin tavarata ja äijä kävelee jätskihyllylle ja ottaa kylymän viileesti Benin & Jerryn sieltä! Kilahin. Suutuin. Meinasin lopettaa dieetin. "Sä et yhtään tue mua tässä" ja kaikkee muuta hienoo tekstiä suolsin ennen mökötyssessioo..Mutta se meni onneks nopeesti ohi :D :D Huvittaa jälkeenpäin.. Mutta se on niin mun herkku. Muuta ei oo tehny ees sillälailla vielä mieli. Siskon häät oli pe:na ja siellä sain syyä sitten kakkuja ja muita juttuja. Päivällä tankkailin tuollon pe pitkästä aikaa riisiä ja olinki siitä sitten niin täynnä etten jaksanu syyä siellä häissä ku ihan säälittävän määrän kakkua. (lue kakkuja :D )

Olin myös maistraatissa todistajana, siinä touhussa ei muuten kauan nokka tuhissu! Että jos tahot nopeet häät ni mee sinne. Minä en halua. Haluan olla keskipisteenä mielummin viikon ja esittää omia ohjelmanumeroita ja pukeentua viiteen eri mekkoon. Ja polttareihin tahon Jaajo Linnonmaan. Tai vieraaks aamulypsyyn. *poks* ja sitten heräsin ja päästin kissan ulos :D :D Ei vaiskaa.. Mielummin oon tää viimenen Pirkkalainen kun tuo systeriki meni ottamaan Turusen sukunimekseen. Mutta oli se herkkä hetki, tuli kyllä itku. Kuskina toimin muuten het aamuyöhön asti..Se ei oo ihmisen hommaa se.

Maistraatissa jännätään Satu-morsiamen kanssa <3

Ihanaa joskus pukeentua muutenkin ku vernereihin tai kalsareihin.

Pirkkalainen-Pohjolainen <3

Se häähumusta. Täällä siis asua törötettään Keljossa, Juhan torpassa. Mun kämppä saatiin onneks vihdoin ja viimein myytyä, kiitos maailman ihanimman kiinteistövälittäjän Rädyn Annukan <3 Siinä oli välittäjää jos jonkinmoista vuoden aikana mutta Annukka oli heittämällä paras (ja parhaimman näkönen :D :D ) Nyt on tämäkin kämppä myynnissä ja sitten myö päästään tosissaan ehtimään sitä omaa isompaa omaa kotia. Su:na mennään Kivilammelta kattoo yhtä asuntoo, saa nähä miten käy..Se olis kyllä sijainniltaan mulle ja Viljallekin paras vaihtoehto. Mutta joo..Ohan nuita koteja myynnissä..

Reeneistä sen verran että tuntuu että ekan kerran oon löytäny itelleni parhaat liikkeet pakara-takareisitreeniin. Tulee hullun kipeeks hanuri ja etureidet ei yhtään ja se on ollu mulle se ongelma kun  en oo saanu etureiskoja eristettyä tarpeeks pelistä pois. Mutta nyt ootan aina ihan himona seuraavaa peppureeniä. Kuitenkaan mitään tapahu...Mutta tuntuu ainaki :D :D

Reenit teen nykyään yleensä aina mun ihanan mussukka-töppöjalka kaverin Porrassalmen Heidin kanssa :D Tulee vaan niin paljon paemmin tehtyä ku on kamu ja Heidin kans käy reenit hyvin yksiin. Se on yhtä sekopää ja fiksu kun mä :D <3 Kohta soi puhelin..Se soittaa joka kerta kun julkasen uuen kirjotuksen :D

Siinä meiän lonkka-polvi vaivanen :D

Kakallako?

<3

Saatiin muuten Henrin kans yks yhteinen valmennettava joka on kiinnostunu kisahommista ja ehkäpä some day,,, Ei siitä sen enempää mutta kiva oli poseerata piiiitkästä aikaa. Kyllä ne asennot on aika hyvin tuonne mieleen (ja selkänikamiin, auts!) juurtunu, samoten kun nuo jenkkakahvatkin tohon runkoon. Mutta ei hävetä, nyt teen kaikki päinvaston kun ekalla dieetillä ja ihan uhallanikin julkasen läkkimakkala kuvia tänne jo tässä vaiheessa, olkaapa hyvät :)

"Sä olit sopivasti lihava... :D"

Lähetin yks aamu Henrille äkkiä kuvan, kun luulin hetkellisesti että mulla on jaloissa lihasta. Mutta se oli vaan harhaluulo :D :D

Heippa mörrimöykyt <3

-Sini

Pääkoppa

Tässä tekstissä avaan, mitä tapahtui vuosi sitten kropassani ja mielessäni kisojen jälkeen, sekä mitä mielessä nyt liikkuu.

Viime kisojen jälkeen pidin salilta taukoa vain viikon ja söin miten sattuu ja herkuttelin kaksi viikkoa jonka jälkeen palasin taas ruokavaliolle. Mutta kroppa alkoi näyttää jo syöttöporsaalta. Hirveä nesteinen olemus katsoi peilistä. Ja painotan tässä, että omaan silmääni näytin kamalalta ja varmaan niittenkin jotka olivat minut dieetillä ja kisakunnossa nähneet. Ihan normaalipainoinen olin, vaikka painoni huiteli lukemissa jossa se oli ollut ainoastaan raskaana ollessani. En uskaltanut ajatellakaan että voisin syödä enää ikinä normaalisti. Kuukautisia ei näkynyt eikä kuulunut, kun kesällä dieetillä loppuivat. Sitten kun alkoivat taas loka-marraskuussa niin sitähän tuli melkein kuukauden verran kun härän kurkusta. Se oli kamalaa aikaa ja ajattelin etten kisaa enää ikinä!!
Monet kerrat itkua väänsin kun katsoin peilistä itseäni ja pukeuduin säkkeihin. Kilpirauhas arvot olen käynyt tutkituttamassa monet kerrat, niissä ei onneksi mitään ole ollut. Kaikki tämä johtui varmastikin siitä, että olisi pitänyt hyvin maltillisesti palata normaali arkeen, syömisiiin ym rutiineihin. Mulla varsinkin kun on ihan älyttömän herkkä kroppa ja reagoin kaikkeen mahdolliseen hyvin herkästi. Henrin kanssa juttelu auttoi paljon ja ilman häntä olisin ollut ehkä Kangasvuoressa. Avatakseni vähän tähän teille, kun aloin esimmäiselle dieetille, oli painoni 64kg (kisapaino 54kg) ja "isoimmillani" kun olin tuolloin vuoden vaihteessa, oli paino 69kg. Huh. Ja tämän kaiken teki vielä raskaammaksi se, että olen aina voinut syödä mitä huvittaa ja ruokahalut ovat kovan liikuntataustan vuoksikin ollut hyvin suuret. En tiedä mitä kesällä tapahtui, mutta paino putosi itsekseen taas sinne 64kg:aan. Nyt olen ollut dieetillä kaksi viikkoa ja tänä aamuna oli paino 62kg.
Tiedän kyllä että joillain on kisojen jälkeen paino noussut 20-30kg, mutta olenkin niin herkkä mielinen että mulle tuo 5-7kg painonnousukin oli tuskaa.

Tuo oli henkisesti hyvin rankkaa aikaa minulle ja varsinkin kun piti pt-työssäni tsempata ja auttaa muita paino-ongelmissa.
Miksi sitten olen nyt dieetillä ja ajatukset kevään kisoissa? Niimpä... :D
Yksi suuri syy on se, että dieetin aikana (ei lähellä kisoja :D) mutta suurimman osan ajasta olin tosi terveenä koko ajan, jaksoin hyvin, paitsi lopussa kun lenkit lisääntyivät huimiin lukemiin. Rytmihäiriöitä ei juuri ollut. Normiaikana kun en ollut dieetillä, rytmihäiriöitä oli tosi usein ja sykehäiriöitä myös treenatessa. Etenkin nt kesällä. Täytyi pitkästä aikaa aloittaa beetasalpaajat taas.. Mutta osa syy oli myös se, että on töissä ollut erittäin kiireinen aika.
Ensimmäistä kertaa kohta kolmen vuoden yrittäjyyden aikana voi jopa valikoida töitä mitä haluaa ottaa ja se on hieno juttu se :)
Eikä kesän biletys kerratkaan hyvää tehneet..Paitsi henkisesti :D Hauskaahan se on, mihkäs siitä pääsee..

Toinen syy on se että heti kun dieetti alkoi ja ajatukset kisalavoista taas pyörii mielessä, niin motivaatio salitreenaamiseen kasvoi aikalailla. Olen ilmeisesti sen tyyppinen ihminen että tarviin jonkun konkreettisen tavoitteen että tekemisessä pysyy se niin sanottu meininki. Ja salitreenaaminen on se josta tykkään ihan kamalan paljon.

Jos tämäkin dieetti kestäisi sen puoli vuotta putkeen, niin voin sanoa heti kättelyssä etten olisi tähän lähtenyt. Enkä aio enää kesällä dieetata varmaan ikinä, koska sillon on niin paljon kaikkee muutakin mielekästä touhua :D

Nyt tiedän että joulun aikoihin voin viettää viikon rennommin ja sitten jos kiinnostaa jatkaa niin sitten eikun vaan.

Ja onhan se yksi syy että on joku ihan oma projekti jota toteuttaa ja arvostan puhdasta ruokaa ja lisäaineettomuutta hyvin paljon. (vaikka hamppareista ja irttiksistä tykkäänki ku hullu puurosta). Ja vielä se, että olen koukussa litteään timmiin vatsaan. Mulla kertyy offilla kaikki ylimääränen suoraan tohon massuun ja se on ihan järkkyä! Miks ei vaikka persiiseen..??

Henrin kans on puheltu jo nyt että tehään mulle tosi tarkat ohjeet tohon joulunviettoon siirtymiseenkin ja ehottomasti jos kisaan niin sen jälkeisille viikoille, koska muuten en uskaltais syyä mitään enää ikinä jos käy niinkuin viimeks. Toivottavasti kukaan ei ota näistä jutuista itteensä, tää fitnesstouhuhan on ollu niin tapetilla nyt viime aikoina tuolla mediassa. Koskisen Ulla-Riitalle hatunnostot kun uskalti laittaa karuja kuvia blogiinsa ensimmäisenä ja toi asian esille rehellisesti ja pääskin telkkariin asian tiimoilta :)

Siks ehkä uskallankin avata tämän osan elämästäni ja laitampa vielä muutaman kuvankin viime dieetiltä :D

Tässä on muutama kuva jonka takia EN ikävöi kisakuntoa.

Ja tässä muutama kuva jonka takia tähän taas lähdin.

Mulla on maha fetissi, tiedän :D

MUTTA...Jos mulla jää kuukautiset taas pois, tai pääkopassa tuntuu yhtään siltä että tää ei tunnu hyvälta, niin sitten se on soro noo, kaput ja cela vii :)
Viimeks kun päätin että lähen kisoihin, niin en yhtään ajatellu muuta kun että sinne lavalle könytään vaikka puuttus vasen jalka. Nyt on terveys etusijalla..ja Vilja-Vilperi <3

Ainiin, meiän äippä tekee niitä vyöhyketerapia- ja energiahoitoja, sekä pitää semmosia retriittejä. Oon ollu pari kertaa mukana ja eilen oltiin täältä Jkl:stä mukana Viljan mummin Helin ja sitten mun parin saman henkisen hyvän ystäväni kanssa siellä Konnevedellä viettämässä hyvin mielenkiintoinen päivä. Retriitin nimi oli Sydänpolku, matka itseemme ja tuli todella tarpeeseen. Nää ei oo siis mitään Jeesus juttuja vaan tässä nykymaailman kiireen keskellä opetellaan rauhottumaan, meditoimaan ja ajattelemaan ehkä vähän vaihtoehtoisemmin kuin mihin on totuttu..Jotta kaikilla olisi helpompi hengittää :) Ite oon niiiiiin tempperamenttinen ja sähäkkä luonne että säälin tuota miesparkaakin kyllä välillä :D Mulle tekee hyvää noi äitin jutut ja haluan kehittää itseäni noissa itsetutkiskelu-asioissa. Se HotYoga on muuten kanssa äärimmäisen hyvä tapa tyhjentää mieli. Keskiviikkona taas sinne.

Näkemiin.

<3: Simppa