Ajattelin, että en nyt ennen niitä Lahden kisoja ala enää kirjottelemaan, mutta tuli niin huono omatunto että pakko kai se on :D Ei mulla kyllä erityisesti mitään asiaa ole, mutta jos jotakin fiiliksiä laittelis tuolta välkystä päästä.
Eli Tre:een kisojen jälkeenhän sai sen illan syyä vapaasti. Käytiin siellä Amarillossa syömässä, josta kuvaakin edelliseen postaukseen laitoin ja se jälkkäri oli kyllä taivaallista! Pähkinämutakakkua suklaakastikkeella + vaniljajätskiä. Herranjumakka sentään kun meinas housuun ihan lirahtaa. Oisin voinu vetästä sen seittemän niitä. Sitten kävin abc:ltä ostaa illalla vielä kun tultiin niin seuraavan päivän eväitä, ostin sieltä jätskin joka ei ollu ees hyvää ja vähän irttareita, joista jäi puolet syömättä. Siis MITÄ??? Aivan säälittävä suoritus!! Toiset tiimiläiset oli vetässy vielä iltapalaks pizzaa, hesen ateriaa sun muuta. No ei se mittään, ei vaan uponnu :D Ehkä se mun raju vatsantyhjennys-episodi vaikutti myös asiaan. Mutta voi kertoo että oli oikeesti hankalaa seuraavana aamuna palata lenkkipolulle ja ruokavaliolle. Sitä oli jotenkin niin tsempannu ja valmistautunu sinne karsintoihin, että tuntu hassulle kun pääskin jatkoon, että "täähän jumankauta jatkuu vielä!" Oli henkistä taistelua siinä ma-ti ja soittelin Vahterin Marille yks ilta hätäpuhelun ja avauduin ihan täysin fiiliksistä. Se on kyllä ihanan tsemppaava <3 Niin kun kaikki mun kamut :) Ajattelin että en kehtaa kertoo ees Heidille näistä fiiliksistä, kun hävetti. Pitäs olla SM-paikasta ylpee (vaikken 1. karsinnoista pässykään prkl!!!!!), ni minä vaan märsään, ettei kiinnosta. Mites kävikään? Heidi laitto tämän hankalimman päivän iltana (tais olla se ti) viestiä, että "mitkäs Pirkkalaisen fiilikset?", vaikka aamulla laiteltiin viestiä jo. MISTÄ PIRUSTA SE VOI AINA tietää!?!? Emminä ymmärrä... :D Telepatia toimii, heh! No sen jälkeen taas fiilikset käänty mulla positiivisempaan suuntaan huomattavasti. Sain esimerkiks siitä ammennettua lisää voimaa kun lenkit lopetettiin nyt su:na. Ei väsytä kun saa nukkua pitempään (vaikka heräänki ilman kelloo kuuelta joka aamu! :) Eli paino on nyt siinä missä sen kisapäivänä suurinpiirtein kuuluukin, miinus nesteet tietysti. Tää on nyt siis tämmöstä ylläpitävää, "turvallista" puurtamista. Ei tartte ressata ainakaan painosta ja mikä parasta, ei väsytä :)
Mutta kyllä mua kyllästyttää noi eväät jo!! Oon kattellu jo valmiiks, mitä leivon ja pakkaan pikku kylmälaukkuun mukaan sinne Lahteen, heh :) Ja mikä parasta! Virtaa on kun pienen pupujussin poikasella!! Jaksan taas ihan erilailla vääntää salilla, ai mikä ihana tunne kun on koko kroppa kun ois jyrän alle jääny!! Tuo salitouhu on kyllä näköjään se juttu, mihin en ikinä kyllästy!! Enkä malta oottaa, että pääsen syömään kunnolla ja kasvattamaan tuota hanuria ja reisiä! Nämä on selkeesti mun heikko alue siellä lavalla, kauheet riisitikku jalat, oikeen hävettää :D Tekis mieli mennä verkkarit jalassa sinne! Mutta taitaa olla aika monen bikinikisaajan kehittämisen kohde.. Mulla on ainakin aina ollu yläkroppa paljon vahvempi suhteessa alakroppaan. PAITSI nyt ilmeni myös muutamia tapauksia, ketkä oli sitten kasvatellu edellisistä kisoista tuomareitten mielestä hieman liikaa alakertaa, että on se tarkkaa touhua..Pitää pysyä linjassa lajiin. Bikini on sittenkin suht`haastava laji. Pitää osata esiintyä flirttailevan seksikkäästi, mutta ei saa olla liian tyrkky. Olla sporttinen ja osata näyttää kropasta parhaat puolet lavalla, olla säteilevä kaikkine tukkine ja meikkeineen, vartalo täytyy olla sopusuhtainen ja rakenteeltaan sopiva juuri bikinifitnesiin, bikinit pitää istua hyvin, kisaväri on oltava kohillaan. Ja sitten se hymykin pitäis pysyä siellä persiissä koko ajan :D Eli ei todellakaan riitä että oot vaahto suupielessä treenannu kroppas täydelliseks lajia varten , jos et osaa tuoda esille itsesi parhait puolia sen muutaman minuutin ajan mitä tuomarit sua lavalla kyttää. Het kun lihatiskillä olis, herramunjee mitä touhua nyt kun sen noin kiteyttää :D
Mutta tässä pari aikamoista maailmalla menestynyttä bikinipyllyä. Anna Virmajoki ja Nathalia Melo.
Mun perberihän on postimerkin kokonen muodoton läntti, johon on lyöty vielä lankulla perrään verrattuna noihin valioyksilöihin! No..Kyllä mullakin joskus! Jumankeuta sitä kyykyn määrää ens talvena salilla!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Tsih :D
Sitten täysin toinen aihe...Tää kesä ja matka tonne kisoihin on oikeesti ollu välillä pirun puuduttava, ärsyttävä, väsyttävä, kuluttava, nälkäinen jne. MUTTA myös erittäin palkitseva ja aikaisemmin olenkin jo kirjoittanut miten mun suhde on ruokaan muuttunut ja musta tulee oikea kokkaushirviö ja leivontamestari tän jälkeen <3 Sitäkin suurempana asiana pidän kuitenkin..mites sen nyt sanois..henkistä tasapainoa. Kun on ollut aikaa kuunnella itseään, tutustua omiin ihan uusiin puoliin, mietiskellä saunanlauteilla elämää lauantai-iltana kun muut hilluu baarissa :D Herätä viieltä tallaamaan aamulenkkejä kun toiset palaa pizza kainalossa vasta kotia, hikoilla kesähelteellä salilla kun toiset on uimarannalla. (no pääsin minäkin sata kertaa uimarannalle :D kuhan vaan väritin tarinaa, heh), niin sitä osaa arvostaa jotenkin elämää ja nimenomaan sitä omaa elämää ihan eri tavalla. Ja tuota lasta! Voi että se on suloinen <3 Vilja on kyllä niin huippu tyyppi.. Ykskin ilta kun luin sille sängyssä kirjaa niin alettiin vaan yht`äkkiä kattoo toisiamme ja nauraa rätkättämään, vaikkei ollu mitään syytä eikä kumpikaan sanonu ees mitään :D No se oli niin vapauttava hetki että minähän rupesin itkemään sitten loppujen lopuks :D
Oon lukenu paljon kaikkia tommosia miete-kirjoja vai mikskä niitä sanotaan. Eräs kohta kirjasta "Havahtuminen", josta edellisessä postauksessakin kerroin, jäi erityisesti mieleen. "Ihmiset kokevat syyllisyyttä. Heillä ei ole aikaa nauttia elämästä. He tekevät liikaa työtä, ovat aina menossa. Jos todella nauttisitte elämästä ja aistien yksinkertaisista iloista, hämmästyisitte. Kehittäisitte itsellenne eläimen poikkeuksellisen itsekurin. Eläin ei koskaan syö liikaa. Jos se saa olla luonnollisessa ympäristössään, siitä ei koskaan tule ylipainoista. Se ei koskaan syö tai juo mitään epäterveellistä. Ette koskaan löydä tupakoivaa eläintä. Se harjoittaa aina ruumistaan niin paljon kuin on tarpeen." Tekis mieli kirjottaa monta kohtaa tähän, mutta lukekaa toi oikeesti!! Siinä myös käsitellään paljon sitä, miten ihmiset on riippuvaisia kaikista ulkopuolisista asioista, etenkin toisista ihmisistä.
En siis oo mikään uskovainen, vaikka tuossakin kirjassa jotain uskoon liittyviä kohtia vähän onkin. (ja tälläkin hetkellä luen kirjaa nimeltä, enkeleitä hiuksissani :D) Ne ketkä tuntee meiän äitin, ymmärtää miten näistä asioista ajattelen. Uskon siis kaikkiin "merkkeihin" sun muihin "höpöhöpö-juttuihin ;) Kuten se kun sillon lähellä karsintoja puhuin teami-kaverini Annin kanssa puhelimessa aamulenkillä kisoista ja silmiini sattui neliapila miljoonan muun apilan joukosta. Silloin tiesin että hyvin tulee menmään ja kumpikin typyhän pääskin jatkoon :)
Sitten toinen esimerkki. Olin suorittamassa viimestä aamulenkkiä ennen karsintoja ja mietiskelin kaikkia omia ihmissuhde-juttuja ja tulevaa kisapäivää, niin yht`äkkiä jalkakäytävän yli ihan edestäni kipitti kettu! Tossa aika lähellä meidän kotia.. No minä heti soittamaan äitille että "mitäs se tarkottaa?" :D :D
Sitten kun nyt tein viimestä aamulenkkiä viime sunnuntaina ennen SM-kisoja ihan eri suunnassa kun edellisen kerran ketun nähtyäni, niin erään mehtäautotien keskellä jonka tienhaaran ohi kävelin istua törötti taas kettu! Enkä oikeesti oo aiemmin nähny kettua kuin joskus tosi tosi kauan sitten autosta lapsena varmaan. Siellä se istua ja napitti suoraan meikäläistä. Ja taas sillä hetkellä kelailin juurikin samoja asioita kuin edellisellä kerralla. Onkohan mun blogilla yhtään lukijaa enää tän jälkeen..? No, tämmönen höppänä mä oon ;)
Ihanaa kun on myös erilailla virtaa keskittyä uusiin juttuihin, kuten taas kun syksy on tuloillaan, tanssituntien suunnitteluun ja uusia pt-asiakkaita on tullut tosi hyvin taas lisää. Kesä onkin meikäläisen ammatissa vähän hiljaisempaa aikaa ja tanssitunnitkin on sillon kesätauolla. Mutta ei se mittään, i`m ready :)
Tässä lähdössä kiduttamaan yhtä asiakasta harjun portaisiin eilen aamuna klo 7 :)
Siitäpä tulikin mieleen että järkkäilen joskus kavereille/asiakkaille yhteisiä treenejä ja nyt ois sitten tulossa 6.9 PE klo 17 harjulla porrastreenit. Tulukeehan paikalle kaikki kynnelle kykenevät, osallitumismaksu on 5e ja kokoontuminen vanhojen puuportaiden alapäässä. Jos kysyttävää niin voi laittaa s-postia osoitteeseen bodyfactory@hotmail.fi ja muutenkin vastailen mielellään jos kysyttävää esim. kisatouhuista tarkemmin :) Voi soittaakin 045 855 2952.
Ja tässä vetäsin salikamu Lihiksen kanssa selkätreenin eilissä päivänä ja halusin väen vängällä ottaa just tommosen kuvan :D Älkääkä sanoko mitään noista housuista! Ne ei ole pyjamahousut vaan gaspin hienot treenihousut ;)
![]() |
Se on romu joka puhuu :D |
<3: Sini